Tarik Ahsanullah

Korkeampi rakentaminen entistä tärkeämpää Helsingille

Korkein hallinto-oikeus kumosi viime viikolla Helsingin yleiskaavan merkinnät koskien Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja. Helsinki oli suunnitellut kaupunkibulevardien varsille asuntoja yhteensä noin 80 000 asukkaalle. Vaikka päätöksellä ei kaupungin mukaan vaaranneta Helsingin lähivuosien kaavoitustavoitteita, tulee päätös ottaa huomioon jo tulevissa asemakaavoissa.

Helsinkiä tulee kehittää useiden vuosikymmenten perspektiivillä. YK:n ennusteiden mukaan kaupungistumiskehitykselle ei ole näköpiirissä minkäänlaista laantumista missään päin maailmaa. On myös hyvin todennäköistä, että Suomeen suuntautuva maahanmuutto jatkaa kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. Tämä kaikki johtaa siihen, että Helsingin on tulevaisuudessa kasvettava kansainväliseksi miljoonakaupungiksi.

Julkisessa keskustelussa ollaan jatkuvasti huolissaan asumisen kalleudesta pääkaupungissamme. ARA-toimijat esittävät jatkuvasti kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä, mutta taloustieteilijöiden yksiselitteinen vastaus ongelmaan tarttumiseksi on koko asuntotarjonnan lisääminen. Pidän tätä ainoana yhteiskunnan kannalta tehokkaana ja järkevänä ratkaisuna. Tällöin kaupungin ja valtion tehtävänä olisi mahdollistaa huomattavasti nykyistä tiiviimpi rakentaminen kaavoituksella, liikenneinvestoinneilla ja rakentamisen kevyemmällä normituksella.

Viihtyisässä kaupungissa on asumisen lisäksi riittävästi tilaa luonnolle ja erilaisille virkistys- sekä harrastusalueille. Tornitalot mahdollistavat maa-alueiden käyttöä monipuolisemmin, sillä yksi 30-kerroksinen talo vie huomattavasti vähemmän arvokasta pinta-alaa kuin kymmenen 3-kerroksista taloa. Tornitalojen on arvioitu olevan erityisen soveltuva asumismuoto yksin- ja kaksinasuville. Kun suurin osa helsinkiläisistä kotitalouksista kuuluu jo nyt näihin ryhmiin, tornitalojen tulisikin olla keskeinen osa Helsingin kehittämistä tulevina vuosikymmeninä. The Economist julkaisee vuosittain listaa maailman elävimmistä kaupungeista. Vuoden 2018 listalla Itävallan Wien oli ykkössijalla. Wienissä on asukkaita noin 4600 per neliökilometri kun taas Helsingissä on asukkaita noin 2900 per neliökilometri. Elävä kaupunki voi olla siis huomattavasti tiiviimpääkin.

Hallitus on antanut tuoreen hyvän esityksen purkavan uusrakentamisen helpottamisesta. Helsingissä myös kaavoittajan tulisi kannustaa huonokuntoisten asunto-osakeyhtiöiden tarttumista tähän mahdollisuuteen. Näin ollen esimerkiksi 70-luvulla auttamatta liian mataliksi rakennetut lähiöt metroasemien lähistöillä voitaisiin nyt korjata niin, että ne toimisivat vielä 2050-luvunkin Helsingissä.

 

Tarik Ahsanullah

Varavaltuutettu (kok.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Omalla tavallaan on masentavaa ajatella, että helsinkiläiset muodostaisivat yli 20% osuuden suomalaisista. On tämä niemi kuitenkin sen verran ahdas suuremman porukan asua.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Stadin valtuustossa on muistaakseni 85 jäsentä. Onko mitään merkitystä sillä, kuinka moni on Stadissa syntynyt.?

Toimituksen poiminnat