Puoliväliriihestä löydettävä panostuksia koulutukseen – rahaa kyllä löytyy!
OECD:n tilastojen valossa Suomen asema koulutuksen kärkimaana on vaarassa. Esimerkiksi PISA-tutkimusten huippuvuodet ovat enää muisto vain, osin häviämme jo Virollekin. Vaikka hallituksen koulutukseen kohdistamat säästöt eivät ole niin valtavia kuin oppositiopuolueet antavat ymmärtää, on suunta todellakin väärä. Koulutus vaatii jatkuvia investointeja kaikille tasoille – ne ovat investointeja, jotka tuottavat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä ylivoimaisesti parhaiten.
Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velkaantuminen laskuun. On siis ymmärrettävää, että Suomen surkean talouskehityksen vuoksi jakovaraa ei yksinkertaisesti ole. Kaikki lisäpanostukset tarkoittavat leikkauksia muualta, se on mielestäni tässä tilanteessa ymmärrettävää. Mistä sitten tulisi leikata?
2010-luvulla yritystuista luopumista ovat esittäneet muun muassa ETLA, VATT ja Jorma Ollilla. Kataisen hallituksen, jossa muuten kaikki nykyiset oppositiopuolueet istuivat, piti leikata yritystuista. Mitään ei tapahtunut. Isojen yritysten lobbausvoima on käsittämättömän vahva.
Yritystuet sopivat vapaaseen markkinatalouteen todella huonosti. On ainoastaan hyvä asia, että kannattamattomat yritykset menevät konkurssiin. Erilaiset starttirahat ja yritystoiminnan käynnistämiseen suunnattavat tuet ovat hyvä asia – Viking Linelle maksettavat 25 miljoonaa euroa vuodessa puolestaan surkeata verorahojen tuhlausta.
Valitettavasti suorat yritystuet ovat vain jäävuoren huippu. Suomen verojärjestelmään on rakennettu loputon määrä erilaisia verovähennyksiä. Pelkästään näin monimutkainen sääntely aiheuttaa tehottomuutta yrityksissä – verosuunnitteluun on käytettävä merkittävästi resursseja. Kun kaikki tukimuodot lasketaan yhteen puhutaan useista miljardeista euroista veronmaksajien rahaa suoraan yrityksille. Yrityksien toimintaedellytyksiä helpotettaisiin paremmin laskemalla esimerkiksi yhteisöverokantaa.
Keskusta esitti vaalien alla yritystukien leikkausta. Toisin on kuitenkin käynyt. Herra pääministeri, voisitteko tällä kertaa edes yrittää kumota vanhan kansanviisauden: “Kepu pettää aina”?
Yliopistosta rahaa pois ja peruskouluun lisättävä! Ammattikouluissa nykyinen tilanne.
Ilmoita asiaton viesti
Viron malli on vastaavanlainen – Yhteisöveroaste on 0 % , jos pidät varat yrityksen sisällä. Osingonjaon yhteydessä maksetaan 20% vero. Tämä suosii mikro- ja pienyrityksiä suuresti ja vastaavanlainen malli olisi erittäin tehokas Suomessa.
Suomen yhteisövero on laskettu säänöllisesti sillä toivolla, että ulkomaalaiset investoinnit lisäntyisivät maahaan. Verosuunittelua on mahdollista, mutta se vaatisi miljardiluokan lainoja emoyhtiöltä tytäryhtiölle. Suomen mittakaavassa se on vaikea tavoite, jonka takia yhtiöittämisestä on tullut jatkuva trendi. Ulkomaalaiset sijoittajarahstot osavvat hyödyntää agresiivistä verosuunittelua ja siten lisäävät yrityksen arvoa ja osingonjakoa. Täten, myöskin ulkomaalaiset sijoittajat alkavat kiinostua ”suomalaisita” firmoista.
Ongelmana on se, että lainsäädäntö muokataan siihen suuntaan, että maksajaksi joutuvat viime kädessä kuluttajat. Syntyy sykli, jonka lopullinen tulos on kansantaloudellinen verotappio, joka taas johtaa uudestaan yhtiöittämiskierteeseen.
Kansainvälisessä kilpailukyky-mittauksessa (2015) Suomen kilpailukykyasema haittasi eniten palkkojen joustamattomuus (sija 140/140) ja sisämarkkinoiden sulkeutunut rakenne (sija 96/140). Ongelman keskiössä on nimenomaan se, että monessa firmassa itse operatiivinen toiminta nojautuu yritystukiin. On olemassa ”maan tapa” , joka ei kuulema saa muuttaa. Kaverini sai isolta yrtykseltä potkut sen takia, koska hän ei saanut yritykselle Tekesin rahoitusta solmittua. Tämä on mielestäni vastenmielistä.
Progressiivinen tukimuoto olisi erittäin hyvä ratkaisu kaikenlaiseen tulonsiirtoon. Työttymyyskorvausta, asumistukea taikka yritystukea siis vähenettäisiin vähitelleen eikä kerrasta poikki-menetelmällä. Ja myöskin palautettaisiin astettain, jos tulee vaikeampi kausi. Näin lopullinen määrä , jonka tilille jää ei muutu, kuin sellaisessa tapauksessa, jossa tiensit ovat suurempia kuin tuen määrä.
Ilmoita asiaton viesti
Viron mallia pitäisi kyllä ehdottomasti harkita vakavasti myös Suomessa. Palkkojen joustamattomuus myös iso ongelma, jota tulisi helpottaa laajentamalla huomattavasti paikallisen sopimisen mahdollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi kiva kuulla joskus vähän täsmällisemmin ja konkreettisemmin että mihin sitä rahaa pitää tarkalleen panna ja miten paljon. Käy joulukuussa katsomassa missä tahansa koulussa että mitä tarkoittaa päätön törsääminen. Jos aloittaisi vaikka siitä että joulukuun hullut päivät korvattaisiin fiksulla rahan käytöllä. Niin ja kouluihin olisi syytä saada periaate ’jokainen ryyppää omillaan’.
Viimeisenä ylioppilaskuntien broilereiden ryyppykassat olisi syytä antaa yliopistoille vaikka rahastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Oppilaitoksilla (ja kaikilla muillakin julkisilla laitoksilla) on meininki, että koko budjetti tulee törsätä, ettei rahoitusta vaan pienennetä.
Ilmoita asiaton viesti