Tarik Ahsanullah

Helsingillä ei ole varaa sulkea silmiään alueiden eriytymiseltä

Helmikuussa Tukholman Rinkebyssä nähtiin poikkeuksellisen suuri mellakka, jossa autoja poltettiin ja poliisi joutui käyttämään asetta. Malmössä puolestaan on viime vuosina ollut useita vakavia tapauksia, joihin on liittynyt muun muassa käsikranaattien käyttöä. Voisiko tällaisia tapauksia sattua tulevaisuudessa Helsingissäkin? 

Tilanne Suomessa ei onneksi ole vielä verrattavissa Ruotsiin esimerkiksi huomattavasti maltillisemman maahanmuuton ja onnistuneemman asuntopolitiikan myötä. Helsingin kasvaessa aidoksi eurooppalaiseksi metropoliksi on kaupunkisuunnittelussa otettava huomioon alueiden eriytymiskehitys. Meillä ei ole varaa antaa yksittäisten alueiden syrjäytyä ja irtaantua muusta kaupungista. Tällaiset alueet ovat otollisia alueita muun muassa syrjäytymisen ja rikollisuuden kasautumiselle. Nämä ongelmat puolestaan heijastuvat koko kaupunkiin ja sen viihtyvyyteen sekä elinvoimaan.

Helsingissä on perinteisesti suosittu järkevää politiikkaa, jossa asuinalueille rakennetaan sekaisin niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasuntoja. Tämän vuoksi meille ei ole syntynyt Rinkebyn tapaisia alueita, joissa 90% asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Tässä kohtaa on perussuomalaisten lukijoiden varalta todettava, että varsinaisena ongelmana ei tietenkään ole maahanmuuttajien määrä tai heidän “taipumus” väkivaltaan, vaan täysin epäonnistunut kotouttamis- ja asuntopolitiikka.

Maahanmuuttajataustaisuus ei myöskään ole ainoa segregaatiota aiheuttava tekijä. Ylikomisario Jari Taposen mukaan jatkossa “meillä voi olla tulevaisuuden toivonsa menettäneiden pitkäaikaistyöttömien ja heidän lastensa joukko, jonka hyvinvoinnista, asenteista ja aikeista ei ole tietoa.” Tällaisten henkilöiden keskittyminen yksittäisille alueille on vähintään yhtä ongelmallista kuin maahanmuuttajien kasautuminen.

Miten segregaatiokehitystä voidaan kaupunkipolitiikalla estää?

Kaupungin on kiinnitettävä erityistä huomiota riskialueiden palveluihin sekä hajautettava omaa asuntotuotantoaan ympäri kaupunkia. Kaupungin tuetut vuokra-asunnot tulee jatkossakin kohdistaa niille, jotka niitä eniten tarvitsevat, eli pienituloisille kaupunkilaisille. Näin ollen asunnot tulee rakentaa siten, että samalle alueelle tulee aina myös keskiluokan omistusasuntoja.

Kaupungin kiinteistöjen asukkaista yli 20% on maahanmuuttajia. Helsingissä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota alueen väestöjakaumaan asuntoja jaettaessa. Tutkitusti maahanmuuttajat myös itse vastustavat segregaatiota ja haluaisivat kantasuomalaisia naapureita kotoutumista edistääkseen. Kaupungin on tarjottava tähän mahdollisuus. Kaupungin asuntoja jaettaessa, tulee maahanmuuttajataustaisten asukkaiden talokohtainen osuus pitää mahdollisimman lähellä 20 prosenttia, jotta sijoittuminen on tasaista.  

Koululuokkia jaettaessa on otettava huomioon maahanmuuttajataustaisten lasten osuus. Vaikka ihmisiä ei lähtökohtaisesti tule erotella heidän taustansa perusteella, on tällainen tasajakauman tavoittelu tarpeellista. Samalla tavallahan katsotaan myös, että sukupuolijakauma on luokissa mahdollisimman tasainen. Ei voi olla niin, että jollain luokalla ei ole yhtään maahanmuutajataustaista oppilasta, jos heitä kuitenkin koulussa on useampia. YLEn ja OAJ:n teettämän kyselyn mukaan 86% opettajista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että on ongelmallista mikäli maahanmuuttajat keskittyvät tietyille alueille ja tiettyihin kouluihin. Tämä on myös omasta mielestäni selvää: tällöin oppilaat eriytyvät jo hyvin aikaisessa vaiheessa omiin erillisiin kupliinsa, jolloin kielen ja kulttuurin omaksuminen on huomattavasti vaikeampaa.

Kuten kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaarakin toteaa, segregaation aiheuttamia ongelmia ei voida kokonaan torjua pelkästään asuntopolitiikalla. Tärkeintä on edistää laajoja koulutusmahdollisuuksia, työllisyyttä sekä yrittäjyyttä. Asuntopolitiikka on joka tapauksessa oleellista ongelman torjumisessa. Nyt valittavan kaupunginvaltuuston on ensinnäkin myönnettävä Helsingin segregaatiokehitys sekä sen ongelmallisuus ja tartuttava toimiin alueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat