Tarik Ahsanullah

Maailman vetovoimaisin opiskelijakaupunki!

Olen koko opiskeluaikani ollut tiiviisti mukana opiskelijapolitiikassa ja opiskelijaliikkeen toiminnassa. Vuosi vuodelta on käynyt yhä selvemmäksi, että tulevaisuus rakentuu opiskelijoiden johdolla. Yhtenä kevään kuntavaalien pääteemanani on tavoite tehdä Helsingistä koko maailman vetovoimaisin opiskelijakaupunki. Miksi tämä on tärkeää koko Helsingin kannalta, eikä vain tulevaa opiskelupaikkakuntaa pohtivan nuoren osalta? 

Keskiajalta saakka on ollut selvää, että kehittyäkseen merkittäväksi eurooppalaiseksi kaupungiksi on kaupungissa oltava oma yliopisto. Suomessa viime vuosikymmenien voimakas kaupungistuminen on myös suurelta osin korkeakoulujen ansiota. Maaseudun nuoret ovat lähteneet “isolle kirkolle” opintojen tielle, jonne he sitten ovatkin jääneet. Opiskeluiden aikana luodaan elämänmittaisia ihmissuhteita sekä tutustutaan paikkakuntaan työpaikan ja perheen perustamisen näkökulmasta. Onkin siis hyvin ymmärrettävää miksi nuori haluaa jäädä opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähistöön opintojen jälkeen.

Kun Suomessa liike-elämän, hallinnon ja korkeakoulukentän keskus on Helsingissä, meillähän ei näyttäisi olevan hätää. Voisi kuvitella, että Helsinki pärjää kilpailussa muita suomalaisia korkeakoulukaupunkeja vastaan, vähän kuin automaattisesti, ilman kaupungin aktiivisia toimenpiteitä. Helsingissä on kuitenkin omat houkuttelevuutta vähentävät tekijänsä, jotka vaativat toimenpiteitä, jotta maan parhaat kyvyt löytävät jatkossakin tiensä tänne.  

2000-luvulla asumiskustannusten ero Helsingin ja muun maan välillä on kasvanut valtavasti. Korkeat asumiskustannukset aiheuttavat erityisesti ulkopaikkakuntalaisissa nuorissa vakavia pohdintoja siitä onko Helsinki edes realistinen vaihtoehto opiskelupaikkakunnaksi, vai onko täällä opiskelu tarkoitettu vain punavuortelaisten lääkäriperheiden lapsille. Tällä hetkellä Helsingin noin 70 000 opiskelijasta vain reilu kolmannes pääsee asumaan opiskelija-asunnossa. Tulevaisuudessa yhä suuremmalla osalla opiskelijoista on oltava mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen opintojen ajan. Viime vuonna kaupunki nosti uusien opiskelija-asuntojen vuosituotantotavoitteen 300 asuntoon. Hieno suunta, mutta paljon on vielä tehtävää. Vuosituotannon edelleen nostamisen lisäksi sekä väestönsuoja- että autopaikkanormista tulisi luopua opiskelija-asuntojen osalta rakennuttamisen helpottamiseksi. Esimerkiksi vain alle 10% opiskelijoista käyttää autoa säännöllisesti.

HSL:n joukkoliikennettä puolestaan käyttää yli 60% opiskelijoista. Helsingissä ei ole selkeää yksittäistä korkeakoulukampusta kuten vaikkapa Espoossa tai Turussa. Iso osa kampuksen houkuttelevuudesta syntyy nopeista liikenneyhteyksistä kodin ja opiskelupaikan välillä. Koska opiskelija-asuntoja ei voitane koskaan tarjota kaikille kampuksen opiskelijoille, tulee kaupungin huolehtia hyvistä liikenneyhteyksistä ja säilyttää opiskelija-alennus 50 %:ssa.  

Mutta miksi edes tyytyisimme olemaan Suomen paras, kun voisimme olla maailman paras? Suomi on houkutteleva vaihtoehto usealle maahanmuuttoa pohtivalle nuorelle. Täällä on laadukas koulutusjärjestelmä, turvallinen yhteiskunta ja korkea elintaso. Varmistetaan edellä mainituilla keinoilla, että pääkaupunkimme vetää toden teolla tulevaisuuden osaajia! Erityisesti surkean huoltosuhteemme vuoksi teeman pitäisi kiinnostaa koko väestöä. Opiskelijat tuovat kaupunkiin valtavasti elinvoimaa, tietoa, taitoa, yrittäjyyttä ja veronmaksajia. Tehdään Helsingistä maailman vetovoimaisin opiskelijakaupunki!  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Monet huippuyliopistot maailmalla on sijoitettu kaupunkien ulkopuolelle. Tämä ratkaisee monta ongelmaa asuntojen ja liikkumisen järjestämisessä. Kymmenien ja kymmenien tuhansien opiskelijoiden ahtaminen kapeaan niemennokkaan ei kuulosta fiksulta. Jossain Keravan tuntumassa olisi hyvin lääniä oikealle huippuyliopistolle jossa opiskelijat olisivat yhteisö myös luentojen ulkopuolella. Juna kulkisi Helsingin keskustaan suunnilleen samassa ajassa kuin ratikka Kumpulasta nykyisin.

Käyttäjän TarikAhsanullah kuva
Tarik Ahsanullah

En tarkoitakaan, että ydinkeskustaa tulisi täyttää opiskelijoilla. Kun kävelee esimerkiksi Kumpulan tai Viikin kampuksilla ei kyllä voi tilan puutteesta valittaa, eli Keravalle asti ei tarvitse mennä. Aika ajoin on esitetty koko Helsingin yliopiston keskittämistä Viikkiin. Tämä ei välttämättä olisi huono idea pitkällä tähtäimellä kunhan liikenneyhteydet olisivat kunnossa!

Toimituksen poiminnat